Vaihtotarina | Anna Eidstø

Olin ensimmäinen suomalainen lähdössä emglex-vaihtoon helmikuussa 2023. Kuukauden sisällöstä oli hyvin vähän tietoa etukäteen. Etukäteen oli melkoisesti työtä saada hankittua tarvittavat rokotustodistukset ja tuberkuloositestit. Kymmeniä eri sairaaloiden vaatimia asiakirjojen allekirjoituksia, joissa lupauduin säilyttämään potilastiedot salaisuutena ja käyttäytymään hyvin. Lupasin myös, etten nosta syytettä sairaalaa vastaan, jos minulle sattuu jotakin harjoittelun aikana tai jos kuolen.

Vuoroja sairaaloissa oli yleensä neljä viikossa, joista ainakin yksi oli seminaari/simulaatio. Päivystyksissä meidät otettiin hyvin vastaan. Emme saaneet osallistua potilastyöhön vastuukysymysten vuoksi, mutta jotkut lääkärit antoivat käydä tutkimassa ja haastattelemassa potilaita. Vuorossa työskentelee aina seniori erikoistuvan rinnalla. Erikoistuvien lääkäreiden työnkuva ei ole yhtä itsenäinen kuin Suomessa, vaan kaikki hoitopäätökset tehdään erikoislääkärin kanssa neuvotellen. Päivystykset ovat kokonaan jakamattomia, akuuttilääkärit katsovat kaikki potilaat, joskus heidän rinnallaan työskentelee myös sisätautilääkäreitä, kirurgeja tai lastenlääkäreitä. 

Kaksi kertaa kuukaudessa meillä oli toimenpidesimulaatioluokka kokonaan ryhmän käytössä. Harjoittelimme Lexien johdolla intubaatiota, lumbaalipunktioita, keskuslaskimokatetrointia ja pleuradreenin laittoa. Amerikkalaiset ovat innokkaita intuboimaan, ja päivystyspotilailla se on myös aina akuuttilääkärin tekemä toimenpide. Sen sijaan astrupia käytetään todella vähän, eikä akuuttilääkärit esim. laita arteriakanyylejä. Kardioversioita ei tehdä päivystyksessä käytännössä juuri koskaan stabiileille potilaille, mikä ilmeisesti johtuu stroken pelosta, sillä lääkäri on alituisessa vaarassa joutua syytteeseen. Defensiivistä medisiinaa harrastetaan muutenkin: kuvantamisia tehdään paljon, antibiootit ovat laajakirjoisia ja potilaat otetaan kohtalaisen herkästi osastolle.

Järjestelmä USA:ssa ajaa köyhät ihmiset päivystyksiin hakemaan apua, jos heillä ei ole perusterveydenhuollon palveluita käytettävissä. Tästä syystä päivystyksiä kuormittaa paljon ei-kiireellisten asioiden hoitaminen, sillä maan laki ei hyväksy potilaiden käännyttämistä. Sairaalassa työntekijät kohtelevat kuitenkin kaikki erittäin ystävällisesti ja kunnioittavasti.

Vaihto-oppilaille on vuokrattu asunto hyvältä asuinalueelta, josta löytyy kaikki ruoka- ja vaatekaupoista kuntosaleihin ja kahviloihin. Liikkuminen kaupungissa sujuu kätevästi junilla. Vapaa-aikaa on reilusti ja kaupungissa paljon nähtävää ja tehtävää: The Art Institute of Chicago, Garfield Conservatory, Shedd Aquarium, Chicago Symphony Orchestra, Lincoln Park Zoo ja Museum of Science and Industry muutamia mainitakseni. Lisäksi kävimme yhdessä katsomassa stand up keikkaa ja jazz/blues konsertteja. Chicagossa on myös erinomainen ravintolatarjonta, eikä siis tarvitse syödä pelkkää hampurilaista koko kuukautta!

Jos Sinulla on sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus lähteä, suosittelen vaihtoa. Vaikka medisiinisesti en omaan työhöni juuri mitään oppinut (enkä niin olettanutkaan lähtiessä), avartaa maailmankuvaa nähdä ulkomailla muutakin kuin hotellin ravintola ja uima-allas. Amerikassa ovat myös toimineet jakamattomat, akuuttilääkäreiden luotsaamat yhteispäivystykset nyt jo 30 vuoden ajan, ja tähän suuntaan olemme myös Suomessa matkalla.

Anna Eidstø

4.4.2023


Klikkaa kuvat isommiksi

Saija Aarnio

Full web designs, coaching and training

https://digijuulia.com
Edellinen
Edellinen

Vaihtotarina | Roope Poutanen