Finnovaatiot

Finnovaatiot

Päivystyksen ja  ensihoidon innovaatioita Suomesta.

  • Viestintä kuuluu kaikille

    Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Hämeenlinna

    Koska asiantuntijaorganisaatioissa viisaus on varsinaisen työn tekijöillä, eikä esimiehen pöydän takana, ei perinteinen tiedottaminen ja ylhäältä käsin johtaminen toimi enää nykypäivänä. Kuten muuallakin, Kanta-Hämeen ensihoidossa haasteita tuo toiminnan hajautuminen koko maakunnan alueelle, useaan erilaiseen työvuoroon ja työaikamuotoon. Tällaisessa sirpaleisessa organisaatiossa sähköiset viestintäratkaisut helpottavat merkittävästi arkea.

    Kanta-Hämeen ensihoidon viestinnän kulmakiviksi ovat muodostuneet viimeisten parin vuoden aikana kaksi ohjelmistoa, Skype for business ja Slack. Skypen välityksellä käydään joka aamu koko ensihoitohenkilöstön kesken kuulumiskierros. Kokoonpano vaihtelee ja on esim. tehtävätilanteesta johtuen epävarma, jolloin kriittistä tiedottamista ei voi laskea aamupalaverin varaan. Keskeisintä tavassa onkin, että kaikki näkevät toisensa (sic! kamerat päälle) ja vaihdetaan päivittäiset kuulumiset. Usein palaverissa tulee ilmi jotain ajankohtaista, operatiivista tietoakin. Slack taas on pikaviestipalvelu, joka toimii selaimella ja mobiilisti. Slack on sosiaalisen median kaltainen ja sisältää kanavia, joita seuraamalla henkilöstö pysyy ajan tasalla, voi esittää kysymyksiä ja kommentoida vaivattomasti.

    Keskeisiä eroja sähköpostiin on kyky nopeaan dialogiin, sekä se, että ”vastaanottaja” päättää mitä aiheita seuraa, eikä lähettäjän tarvitse pohtia jakelulistoja. Pikaviestipalvelun ehdottomia etuja on matala kynnys keskusteluun, jolloin jokainen saa äänensä kuuluviin. Kysymykset ja niiden vastaukset ovat näkyvillä muillekin, jolloin tietoa jaetaan automaattisesti muiden työntekijöiden kesken. Myös ideat ja kehitysehdotukset saa esitettyä helposti. Keskeistä viestinnässä on helppous, matala kynnys ja jatkuvuus – kohdata päivittäin.

    Lasse Hakala, Ensihoitopäällikkö, lasse.hakala@pelastuslaitos.fi
    twitter: @hakalasse

  • Sairaanhoidolliset tehtävät; Potilaslähtöisempää ja joustavampaa palvelua

    Med Group Ensihoitopalvelu Oy, Hankasalmi

    Med Group ensihoitopalvelu käy yöaikaan hoitamassa pieniä sairaanhoidollisia tehtäviä ennalta sovittujen potilaiden kodeissa sekä palvelutaloissa. Tehtäviin kuuluvat suonensisäisten antibioottien annosteleminen, suonensisäisten tai lihakseen annettavien kipulääkkeiden annostelu, haavojen ompelu sekä välittömän tilanarvion tekeminen lähinnä palvelutaloissa. Toiminta on Med Group ensihoitoyksikön ja Hankasalmen kunnan yhteistyötä. Henkilökunta on työpaikkakoulutettu sairaanhoidollisiin tehtäviin työnantajan sekä sairaanhoitopiirin taholta. Ensihoitoyksikkö toteuttaa toimintaa hätäkeskuksen välittämien ensihoitotehtävien sallimissa rajoissa. Toiminnan tueksi on sairaanhoitaja, jonka ensihoito voi soittaa, mikäli yksikkö on tehtävällä ja potilaan hoito viivästyy kohtuuttomasti tämän vuoksi. Toiminnan tarkoituksena on tarjota Hankasalmen asukkaille entistä joustavampaa ja potilaslähtöisempää hoitoa. Yhteistoiminnan myötä potilaalla on mahdollisuus saada esimerkiksi suonensisäinen antibioottihoito kotiin ja näin ollen välttää osastohoitojakso. Ensihoitoyksikön henkilökunta on erittäin motivoitunutta hoitamaan kyseisiä tehtäviä osana muita työtehtäviään. Sairaanhoidolliset tehtävät luovat ensihoidon henkilökunnalle mahdollisuuksia käyttää omaa ammattitaitoaan myös muulla tavoin, kuin perinteisiin ensihoidon työtehtäviin.

    Reeta Jäppinen, Palvelupäällikkö, Med Group Ensihoitopalvelu Oy reeta.jappinen@medgroup.fi

  • Hätätilapotilas Hyvinkään sairaanhoitoalueella

    Hyvinkää Akuutti

    AKU-tiimi vastaanottaa hätätilapotilaan Hyvinkään sairaalan päivystyksessä. Ennakkoilmoitus annetaan Virvellä yhteisessä puheryhmässä ensihoidon ja sairaalan välillä. MerlotMedi-järjestelmän avulla ennakkotiedot ovat reaaliaikaisesti nähtävissä vastaanottavassa sairaalassa. Ennakkoilmoituksen jälkeen annetaansairaalan sisällä AKU-hälytys, jolloin voidaan etupainoitteisesti varautua hätätilapotilaan hoitoon. AKU-tiimissä on ennalta määrätyt tehtäväkuvat ja roolitus, johon tiimin jäsenet on koulutettu simulaatiotilanteilla. Ensihoidon ja päivystyksen tiivistynyt yhteistyö parantanut tiedonsiirtoa ja siten mahdollistanut nopean, tehokkaan ja oikea-aikaisen hoidon aloituksen. AKU-tiimin sisäinen työnjako roolituksineen vahvistaa jäsenten ennakoivaa valmistautumista ja selkeää työnjakoa hätätilanteissa, tiimityön tuki ja osaamisen yhdistämien vahvistaa potilas- ja työturvallisuutta. Säännölliset simulaatioharjoitukset tiimityönä lisäävät, tukevat ja ylläpitävät hätätilapotilaan hoitamisessa vaadittavaa ammattitaitoa.

    Kirsi Mikkonen, Osastoryhmän päällikkö, Hyvinkää Akuutti Kirsi.mikkonen@hus.fi

  • Riippuvuusosasto ja selviämisasema päivystyksen välittömässä läheisyydessä

    Iisalmi (Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä), Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

    Selviämisasema toimii riippuvuusosaston yhteydessä ja perusterveydenhuollon päivystyksen seinänaapurina, ja se tarjoaa hoitoa päihtyneille, täysi-ikäisille henkilöille kotikunnasta riippumatta. Selviämisasema toimii matalan kynnyksen periaatteella eli on lähetteetöntä toimintaa ja hoitoon pääsee päihtymystasosta riippumatta. Hoitoon hakeudutaan usein itse, mutta potilaita saapuu myös päivystyksen kautta sekä omaisten, ambulanssin tai poliisin tuomana. Asiakasmäärät ovat olleet tasolla 350–420 käyntiä/vuosi.

    Selviämisasema toimii hoitajavetoisesti, eli hoitajapari ottaa vastaan potilaan, tekee tulohaastattelun ja seuraa potilaan vointia säännöllisesti (vähintään 2 tunnin välein RR, p, SpO2, GCS, hengitystaajuus). Lisäksi tulo- ja lähtövaiheessa sekä tarpeen mukaan otetaan verensokeri, lämpö, katsotaan pupillit). Pääsääntöisesti potilasta ei lääkitä tämän ollessa selviämisasemalla (Poikkeuksena tarvittaessa esim. iv-nesteytykset ja yhden promillen kohdalla aloitettava karbamatsepiini). Suurin osa potilaista (n. 90 %) ei tapaa lainkaan lääkäriä selviämisasemalla ollessaan. Hoitajilla on kuitenkin jatkuva lääkärin konsultaatiomahdollisuus.

    Selviämisasemahoidon aikana kartoitetaan potilaan fyysisen voinnin lisäksi myös psyykkistä vointia, mm. mielialaa ja itsetuhoisuutta. Strukturoidussa seurantakaavakkeessa selvitetään kävijältä lisäksi mm. onko tällä alaikäisiä lapsia, ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. Uusimpana kaavakkeeseen on otettu ajokortin selvittäminen, ja tarvittaessa esim. varataan avohoitoon aika lääkärille ajokyvyn selvittelyä varten. Potilaille pidetään selviämisasemakäynnin aikana motivoiva haastattelu ja heille kerrotaan hoitovaihtoehdoista. Tällaiseen ei päivystyksessä usein ole aikaa eikä mahdollisuutta.

    Erillinen selviämisasema mahdollistaa sen, että päihtyneitä potilaita ei tarvitse juurikaan hoitaa päivystyksen tiloissa, päivystys rauhoittuu ja resurssit voidaan käyttää päivystyspotilaiden hoitoon. Esimerkiksi päihtyneiden kommootioseurannat tapahtuvat selviämisasemalla. Potilaista noin 40 % siirtyy katkaisuhoitoon riippuvuusosastolle, jossa heitä hoitaa sama henkilökunta kuin selviämisasemalla. Katkaisuhoitoon on mahdollista siirtyä, kun puhaltaa  0,5 promillea. Ylä-Savon SOTEn jäsenkuntalaiset (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä, yht. noin 40 000 asukasta) pääsevät katkaisuhoitoon ilman erillistä lähetettä. Sama henkilökunta työskentelee niin selviämisasemalla kuin riippuvuusosastolla, joten hoitajien osaaminen on laaja-alaista ja heidän somatiikan osaamisensa taso säilyy. Sama hoitaja parhaimmillaan ottaa potilaan vastaan selviämisasemalla ja toimii katkaisuhoidon ajan omana hoitajana. Osa potilaista tulee hyvinkin tutuksi henkilökunnalle. Tämä mahdollistaa ennakoinnin esim. Diapam-kyllästysten aloitusten tai kouristelun ennaltaehkäisyn suhteen

    Teijamari Laasonen-Balk, ylilääkäri, teijamari.laasonen-balk@ylasavonsote.fi
    Pia Kumpulainen, riippuvuusosaston varaesimies, pia.kumpulainen@ylasavonsote.fi
    Paula Jormanainen, riippuvuusosaston esimies, paula.jormanainen@ylasavonsote.fi

  • Itä-Savon sairaanhoitopiiri (SOSTERI), ensihoito

    Sosterin alueen kenttäjohdossa kehitetään aktiivisesti algoritmeja muodostamaan kuvaa eri potilasryhmien hoidosta hyödyntäen Merlot tuoteperheen WebReports raportointisovelluksen dataa. Ensihoidon laadun seurannassa hyödynnämme STM Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä julkaisun mukaisia prosesseja. Ensihoitopalvelua kokonaisuutena arvioidaan ensihoitopalvelun ja kenttäjohdon prosessin toteutumista arvioimalla. Nämä nivoutuvat tiivisti sairaanhoitopiirin strategiaan ja muihin prosesseihin. Arviointi on säännöllistä ja raportoinnin tulokset käytettävissä jatkuvasti. Ajatuksena tässä on hyödyntää aineettomia resursseja tietojohtamisen periaatteiden mukaisesti. Taustalla on oivallusta siitä, että tietojohtamista tarvitaan kaikkialla, jossa halutaan toimia yhteisen päämäärän eteen mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkkejä eri potilasryhmien ensihoidon prosessien seurannasta ovat mm akuuttien neurologisten potilaiden kohdalla kohteessa – matkalla viive tai muistetaanko potilailta laskea hengitystaajuus. Johtavana ajatuksena on saada näistä analyyseista mahdollisimman automaattisia. Tiedon tuottaminen johtamista tukemaan kaikilla tasoilla mielletään SOSTERIssa ensiarvoisen tärkeäksi. Rakenteilla on myös järjestelmä henkilöstön tehtävistä aiheutuvan henkisen pistekuorman riskin tunnistamisen algoritmi/työväline. Hyödyt ovat yksinkertaisimillaaan koulutuksen ohjausta havaittujen puutteiden suuntaan tai hyvien toimintatapojen levittämistä eteenpäin. Konkreettisesti tämä näkyy osaamisenhallinnassa simulaatioharjoitteiden suuntaamisella tiettyyn suuntaan. Kokonaisuutena hoidon laadun ja palvelujärjestelmän jatkuva arviointi parantaa laatua ja vähintäänkin auttaa säilyttämään nykyisen tason. Ilmaantuviin ongelmiin puuttuminenkin on luonnollisesti helpompaa heti, kuin pidemmän ajan kuluttua. Henkilöstön työhyvinvointi parantuu mielestämme jo siksi että voimme esittää tietopohjaista dataa toiminnasta mielipiteiden sijaan. Tuotettua tietoa levitämme esimerkiksi ensihoidon jokapäiväisessä videovälitteisessä tilannekatsauksessa.

    Lisätiedot:
    Ensihoidon Kenttäjohtaja Matti Luoto, matti.luoto@sosteri.fi

  • Mobiilisovelluksen käyttö vitaalien kirjaamisessa

    KSSHP, Päivystys, Jyväskylä 

    Otimme Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksessä keväällä 2018 käyttöön päivystyspoliklinikan triagessa Medanets™ -sovelluksen, jonka avulla ensiarviohoitajan tekemät vitaaliarvojen mittaustulokset saadaan siirtymään langattomasti sairauskertomuksen (Effica) kuumekurvalle. Tällä hetkellä käytössä on erillinen, pienikokoinen päätelaite, mutta sovellusta voi käyttää myös puhelimella. Medanets-sovelluksen käyttö laajenee syksyn aikana myös päivystyspoliklinikan hoitoryhmiin, jolloin monitorissa olevien potilaiden mittausarvot saadaan siirtymään langattomasti ilman erillistä kirjausta kuumekurvalle.

    Samalla otimme käyttöön NEWS-pisteiden automaattisen laskennan hälytysrajoineen. Potilaan sisäänkirjaus päivystykseen on sujuvoitunut huomattavasti, koska enää ei tarvita erillistä käyntiä sihteerin luona kuin poikkeustapauksissa. Kuumekurvan käyttöönotto ja vitaaliarvojen automaattinen siirtyminen on nopeuttanut potilaan vastaanottamista ja parantanut kirjausten tarkkuutta. Sovelluksen käytön laajentaminen lisää potilasturvallisuutta, helpottaa potilaiden seurantaa ja parantaa kirjausten laatua, mistä on näyttöä sairaalan päivystys- ja muilta vuodeosastoilta.

    Johanna Tuukkanen Ylilääkäri, KSSHP Päivystys johanna.tuukkanen@ksshp.fi 
    Arsi Immonen, LVM, KSSHP Päivystys, arsi.immonen@ksshp.fi

  • Maakunnallinen Triage ja YLE-päivystyksen ajanvaraus

    Kainuun keskussairaala, päivystyspoliklinikka, Kajaani

    Päivystyksellistä mutta ei välitöntä hoitoa vaativien potilaiden joukko on suuri. Maakunnallinen triage-työkalu ja YLE-päivystyksen ajanvaraus mahdollistaa sen, että yhdenmukaisin kriteerein n 50% kaikista päivystykseen tulevista potilaista on ohjattavissa hallitusti ennalta varatulle ajalle. Muutoksen myötä YLE-aulan kaaos on poissa ja työn kuormittavuus  tasoittunut. Ajanvarauksen myötä YLE-päivystykseen kohdistuva julkinen moittiminen odottelusta ym. on loppunut täysin. Vastaavasti tukipalveluiden kuormitus tasoittuu minkä myötä sivutuotteena ESH toiminta sujuvoituu.

    Ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari olli-pekka.koukkari@kainuu.fi
    Osastonhoitaja Heli Elfving heli.elfving@kainuu.fi

  • Asiakas edellä -projekti

    Akuutti 24, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Lahti

    Asiakas edellä –projektin tavoitteena on tehdä työtä tiimissä yhdessä lyhentäen odotus- ja läpimenoaikoja parantaen samalla asiakastyytyväisyyttä, potilasturvallisuutta ja henkilökunnan työhyvinvointia. Samalla projekti vahvistaa osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä sekä luo vahvan ja kannustavan oppimisilmapiirin kaikille ammattiryhmille. Toimintamallin muutos on lähtenyt liikkeelle konservatiivisesta hoitoprosessista, jossa on poistettu aiempi lääkärijaottelun (SIS/NEU/AKU). Tilalle on tullut hoitotiimit ja tiimivastaavat. Tiimivastaava lääkäri tutkii nopeasti hoitotiimiin tulevan potilaan, määrittää tarvittavat kokeet ja tutkimukset ja aloittaa hoidon. Tiimin muut lääkärit tutkivat potilaat triage-luokituksen mukaisessa tulojärjestyksessä kuitenkin niin, että tiimivastaava huolehtii lääkärin ammattitaidon riittävyydestä tutkia ja hoitaa potilasta. Tiimivastaavalla on 4-5 tiimilääkäriä.

    Muutoksen myötä konservatiivisessa hoitoprosessissa akuuttilääketieteen, sisätautien ja neurologian erikoistuvat lääkärit hoitavat sekä hätätila- että kiireettömämpää hoitoa tarvitsevia potilaita osaamistasonsa mukaisesti. Tiimivastaava hoitaja työskentelee tiimivastaavan lääkärin työparina ja määrittelee potilaalle oman vastuuhoitajan osaamistason mukaisesti. Vastuuhoitajan tukena on työpari sekä tiimivastaavahoitaja kokeneena kollegana. Asiakkaan ensitapaaminen lääkärin kanssa on nopeutunut yli 30 min ja lääkärit tekevät lopulliset hoitoratkaisut myös aiempaa nopeammin. Asiakaspalaute on ollut positiivista.

    Päivystyksen työtavat muuttuvat professiokeskeisestä mallista moniammatilliseen tiimityömalliin, jolloin ammatillinen kasvu kaikilla ammattiryhmillä mahdollistuu. Potilaille pystytään myös tarjoamaan paras mahdollinen osaaja hoitavaksi lääkäriksi, kun tiimivastaava lääkäri tuntee tiiminsä lääkäreiden osaamisen ja pystyy näin ollen kohdistamaan potilaat lääkärille, joka osaa hoitaa potilaan parhaiten. Akuuttilääketieteen (ja myös muiden alojen) erikoistuvat lääkärit saavat oppia kokeneemmilta kollegoilta ja vastuuta erilaisista potilaista tiimimallin myötä. Hoitohenkilöstöllä on samoin kokenut tiimivastaava, joka jakaa tulevat potilaat hoitoryhmälle osaamistason mukaisesti ja on itse tukemassa tiimin jäseniä kaikissa tilanteissa. Lääkärien palaute on ollut ehdottoman positiivista ja he suosittelevat tätä työmallia myös kollegoilleen.

    Liisa Kokkonen Tulosyksikköpäällikkö, ensihoito- ja päivystyskeskus Akuutti24 liisa.kokkonen@phhyky.fi
    Harri Pikkarainen, akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoito- ja päivystyskeskus Akuutti24 harri.pikkarainen@phhyky.fi

  • Vastaavatoiminta

    Med Group ensihoitopalvelu Oy

    Med Group ensihoitopalvelu Oy organisaation osana toimivat vastaavat ensihoitajat. Vastaava vastaa oman, määritellyn alueensa operatiivisesta toiminnasta oman työvuoronsa aikana sekä huolehtii lisäksi hänelle määrätyistä vastuualueista. Työvuoronsa aikana hän esimerkiksi ottaa vastaan mahdolliset sairauslomailmoitukset, huolehtii korvaavan henkilökunnan järjestämisen ja operatiivisen kaluston toimintavalmiuden ylläpidosta. Lisäksi vastaaville on jaettu henkilökohtaiset vastuualueet kuten esimerkiksi työvuorosuunnittelu, lääkkeet tai opiskelijat. Työntekijöille vastaavat näyttäytyvät helposti saatavilla olevina henkilöinä, jolloin mielen päällä olevat asiat voidaan hoitaa nopeasti ja tehokkaasti jo työpaikkatasolla. Vastaavilla on yhteiset, säännölliset palaverit esimiehen kanssa, joissa käydään lävitse esille nousseita asioita ja voidaan miettiä miten toimintaa voitaisiin tarvittaessa kehittää. Ryhmänä toimiminen tuo asioiden läpikäyntiin useita näkökulmia ja mahdollistaa ratkaisukeskeisen tavan toimia. Työssäjaksamisen näkökulmasta vastuun jakaminen useammalle ihmiselle tuo huomattavia etuja. Vastaavien toiminnan ansiosta esimies kykenee keskittymään hallinnolliseen työhön.

    Lisätiedot: Palvelujohtaja Laura Riski laura.riski@medgroup.fi

  • Defusing

    Med Group Ensihoitopalvelu Oy, Laitila

    Ammattilaisten työssään kohtaamien traumaattisten tilanteiden purkuun kehitettyä ryhmäkeskustelua kutsutaan defusing-purkukeskusteluksi. Se on välittömästi traumaattisen tapahtuman jälkeen suoritettava työkykyä palauttava ja tilanteen normalisointiin tähtäävä lyhyehkö keskustelu. Tavoitteena on saada kaikille tapahtumassa mukana olleille samanlainen tieto tapahtumasta. Tämä vahvistaa vertaiskokemusta, ja keskustelijat voivat löytää samankaltaisuutta kokemuksistaan. Keskustelussa arvioidaan myös jälkipuinnin tarvetta ja lopuksi annetaan jatko-ohjeistus.

    Med Group on kouluttanut valtakunnallisesti yli 50 defusing-ohjaajaa ensihoidon työntekijöiden tarpeisiin. Med Groupin defusing-ohjaajat ovat pääsääntöisesti esimiehiä sekä vastaavia, jolloin jokaisessa työvuorossa löytyy vähintään yksi koulutettu defusing-ohjaaja, joka kykenee organisoimaan tarvittavan avun sitä tarvitseville työntekijöille. Vastaavat pyrkivät oman työvuoronsa ohessa huomioimaan alueensa tapahtumia ja tarjoavat apua aktiivisesti itse, mutta työntekijöillä on aina myös mahdollista pyytää itse jälkipuintia. Vastaavalla on lisäksi mahdollisuus järjestää traumaattisen tapahtuman kohdanneen yksikön työntekijöille korvaavat työntekijät välittömästi tapahtuman jälkeen ja täten organisoida välitön defusing.

    Panostamalla defusing-ohjaajakoulutukseen merkittävissä määrin Med Group on turvannut työntekijöidensä työssäjaksamisen edellytyksiä. Purkamalla traumaattisia työtehtäviä välittömästi huolehditaan työssäjaksamisesta myös pitkäjänteisesti, jottei henkistä kuormalastia pääsisi kertymään salakavalasti vuosien myötä. Matalalla kynnyksellä järjestettävät purkukeskustelut edesauttavat työntekijöiden jaksamista ja tuovat avun jokaisen saataville.

    Defusing-toiminnasta vastaava Heidi Mannila heidi.mannila@medgroup.fi

  • Päivystävä Kordinaattori

    Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE), Akuutti tulosyksikkö, päivystys, Lappeenranta

    Päivystävä Koordinaattori EKSOTE:ssa kokenut, erilliskoulutettu päivystyksen sairaanhoitaja tarjoaa puhelimitse apua ja päätöksentekotukea kaikille sairaalan ulkopuolella työskenteleville hoitotyön ammattilaisille.Yhteydenotto voi tulla kotihoidolta, ensihoidolta, palveluasumisen yksiköltä, vuodeosastolta tai muulta Eksoten ammattilaiselta. Koordinaattori ohjaa puhelimessa konsultoijaa arvioimaan potilaan tilan NEWS-mallin mukaisesti. Tarpeen kartoituksen jälkeen koordinaattori ohjaa asiakkaan luokse tarkoituksen mukaisimman toimijan tai antaa tarvittavat jatko-ohjeet puhelimitse.

    Koordinaattori voi tarvittaessa käyttää päivystyksen lääkäreitä konsultaatioapuna ja päätöksenteon tukena ja kokonaisvaltaisesti pyritään toimimaan siten, että asiakas saisi oikean ja tarkoituksenmukaisimman avun koko Etelä-Karjalan alueelle vuorokaudenajasta riippumatta. Koordinaattori toimii kiinteässä yhteistyössä ensihoidon kenttäjohtajan (EKL4) kanssa tilanteiden koskiessa ensihoidon resursseja. Koordinaattorin käyttöönoton seurauksena sairaalan ulkopuoliset toimijat saavat tarkoituksenmukaisimman konsultaation lähes välittömästi ja potilaat ohjautuvat oikeanlaiseen hoitoon, oikeaan aikaan ja samalla välttyvät tarpeettomilta päivystyskäynneiltä.

    Heidi Hanski heidi.hanski@eksote.fi

  • Työaikamallin muuttaminen

    Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE), Akuutti tulosyksikkö, Ensihoito, Lappeenranta

    EKSOTE:n ensihoidossa siirryttiin keväällä 24h työvuoroista 12h työvuoroihin. Työaikamallin muutos on mahdollistanut sen, että ensihoitajille voidaan järjestää työnantajan tarjoamaa koulutusta viisi kertaa vuodessa (kerran 10 viikon aikana). Koulutukset pyörivät säännöllisesti joka viikko siten, että kerralla koulutettavana on n. 10-15 ensihoitajaa. Kouluttajina toimivat ensihoidon kenttäjohtajat ja ensihoitolääkärit. Koulutuksissa pääpaino on käytännön harjoittelulla skill station-tyyppisesti sekä simulaatioina.

    Säännöllinen kouluttaminen auttaa ylläpitämään harvoin tarvittuja taitoja ja sen avulla päästään tehokkaammin ajamaan sisään uusia toimintamalleja koko henkilöstölle. Yhteisillä toimintamalleilla saadaan potilaiden hoitamisesta tasalaatuisempaa ja käytännöt yhteneväisiksi koko EKSOTEn ensihoidossa. Yhteiset koulutustilaisuudet vahvistavat yhteishenkeä ensihoitajien, ensihoidon kenttäjohtajien ja ensihoitolääkäreiden välillä.

    Kenttäjohtaja Anu Venesoja, anu.venesoja@eksote.fi
    Toimintayksikön esimies Timo Tanninen, timo.tanninen@eksote.fi
    Toimintayksikön esimies Kati Saarikivi, kati.saarikivi@eksote.fi

  • Kalottisopimus

    Lapin sairaanhoitopiiri, ensihoitopalvelu

    Lapissa yhteistyö yli viranomais- ja valtakunnanrajojen on näkyvässä roolissa. Vuonna 2012 astui voimaan nk. Kalottisopimus, jossa sovittiin Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken. Sopimus mahdollistaa ambulanssien ja helikoptereiden käytön ensihoidon tehtäviin valtion rajojen yli täysin esteettömästi. Lisäksi potilas voidaan kuljettaa lähimpään tarkoituksenmukaiseen hoitolaitokseen riippumatta tämän kansallisuudesta, tarvittaessa vaikka valtionrajan yli. Kun ihminen tarvitsee Lapissa apua, katoavat valtioiden rajat.

    Panu Karjalainen, ensihoitopäällikö panu.karjalainen@lshp.fi

  • Vieritestaus

    Lapin sairaanhoitopiiri, ensihoitopalvelu.

    Lapin etäisyyksillä ja harvalla päivystyspisteiden verkostolla hoidontarpeen arvio korostuu. EPOC-vieritestausanalyytiikka tulee lokakuun alusta ensihoidon käyttöön jokaiseen Lapin kuntaan ja sitä hyödyntämällä tehostetaan potilaan tilanarviota ja oikeanlaisen hoitoonohjauksen toteutumista. Yhdessä toimivan konsultaatiojärjestelmän kanssa vieritestausmahdollisuus tuo merkittävää tehoa toimintaan ennen kaikkea resurssien tarkoituksenmukaisen käytön näkökulmasta. Myös inhimillinen ulottuvuus on mukana vahvasti potilaiden välttyessä ”turhilta” kuljetuksilta kaukana sijaitsevaan päivystyspisteeseen.

    Panu Karjalainen, ensihoitopäällikö panu.karjalainen@lshp.fi

  • Viranomaisyhteistyö

    Lapin sairaanhoitopiiri, ensihoitopalvelu

    Lapissa on aina totuttu tekemään yhdessä ja auttamaan kaveria. LSHP ensihoito tekee tiivistä yhteistyötä rajavartiolaitoksen Rovaniemen asemapaikan vartiolentueen kanssa. Rajan Heko toimii sekä itsenäisenä yksikkönä ensivastetyyppisesti että kuljetusalustana LSHP:n ensihoitajille. Kopterilla voidaan myös kuljettaa potilaita. Kymmeniä kertoja vuodessa LSHP:n ensihoitaja kapuaa Rajan kopterin kyytiin ja lähtee hoitamaan potilasta etäisyyksien päähän. Lisäksi LSHP ensihoito on yhdessä puolustusvoimien kanssa luonut toimintamallit armeijan lentoalusten käyttöön potilaiden eduksi. PV:n kaluston huima suorituskyky tarjoaa usein korvaamatonta apua siirrettäessä potilaita pitkiä matkoja. Kun alue on suuri ja resurssit siihen suhteesa pienet, on potilaiden etu, että rajoja voidaan rikkoa ja jokainen viranomainen tukee toista näiden tehtävissä.

    Panu Karjalainen, ensihoitopäällikö panu.karjalainen@lshp.fi

  • HoiTu-sovellus lisää potilasturvallisuutta ja nopeuttaa tiedonkulkua

    Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys

    HoiTu-sovellus on päivystyksen lähtökohdista kehitetty sähköinen, myös mobiililaitteella toimiva kirjaamisalusta, johon kirjataan potilaan hoitoon liittyvät asiat päivystyshoidon aikana. Ensihoito lähettää sähköisen ensihoitokertomuksen HoiTuun jo ennen potilaan sairaalaan saapumista. Sovellukseen kirjataan esimerkiksi ennakkoilmoitus- ja tulotiedot, tulohaastattelu, vastaanottoajat, riskitiedot, vammat, fysiologiset mittaukset, lääke- ja nestehoito sekä erilaiset toimenpiteet ja jatkohoitotiedot. Lääkärit kirjaavat HoiTuun määräyksensä ja hoitajat hoidon toteutukseen sekä seurantaan liittyvät asiat. Myös laboratorio- ja kuvantamistutkimusten eteneminen sekä tulokset ovat nähtävillä sovelluksen kautta. Päivystyksessä olevien potilaiden tiedot ovat nopeasti saatavilla yhdestä paikasta, ja se helpottaa päivystyksen kokonaistilanteen hallintaa. Sovellus nopeuttaa työskentelyä ja parantaa potilasturvallisuutta, koska tiedot ovat reaaliaikaisesti kaikkien työntekijöiden saatavilla työpisteestä riippumatta. Hoitajat pystyvät informoimaan potilaita paremmin hoidon etenemisestä, sillä mobiililaite kulkee taskussa mukana eikä hoitoon liittyviä asioita tarvitse lähteä tarkistamaan tietokoneelta. HoiTuun tehdyistä kirjauksista kertyvä tietokanta antaa paljon tilastotietoa, jota hyödynnetään päivystyksen kehittämistyössä.

    Ari Luukinen, ari.luukinen@ppshp.fi
    Projektisuunnittelija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Oulun yliopistollinen sairaala, Tietohallinto

  • Potilaan sujuvaa hoitoa ensihoidon ja terveyskeskussairaalan välillä

    Paimio-Sauvon sairaankuljetus Oy

    Paimio-Sauvon sairaankuljetus voi kuljettaa virka-ajan ulkopuolella ennalta sovittuja potilaita suoraan Paimion terveyskeskussairaalan vuodeosastolle. Toiminta perustuu Paimio-Sauvon ensihoitoyksikön ja Paimion terveyskeskussairaalan väliseen yhteistyöhön ja sen tarkoituksena on helpottaa vaikeasti pitkäaikaissairaiden sekä palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden hoitoketjua. Terveyskeskussairaalan lääkäri laatii potilaille kattavan hoitosuunnitelman, johon 24h-ohjeistus tarvittaessa liitetään. Näillä ennalta sovituilla potilailla on kotonaan potilaskortit, joihin on koottu kattavasti olennaiset perustiedot, kuten lääkitystiedot sekä kriteerit osastohoidolle tai päivystyskäynnille. Tämän lisäksi potilaskortteihin on kirjattu lääkärin määräykset sekä tarvittavat lääkitykset perustaudin pahenemisen varalle sekä hoito-ohjeet terveyskeskussairaalan osaston henkilökunnalle. Näin ollen myös vuodeosaston hoitajilla on selkeät määräykset potilaan hoitoon liittyen virka-ajan alkuun asti, jolloin lääkäri käy tutkimassa potilaan ja ottaa kantaa potilaan sen hetkiseen hoidon tarpeeseen.  Paimion ensihoitoyksikön ja terveyskeskussairaalan potilaan sujuvaa hoitoa korostava yhteistyö on helppo ja edullinen jalkauttaa osaksi myös muiden ensihoitoyksiköiden ja terveyskeskusten vuodeosastojen välistä toimintaa. Toimintamallin avulla potilaan hoito on sujuvaa, potilasta säästävää. Tämän lisäksi se säästää myös 24/7 toimivien päivystysten resursseja, kun vaikeasti pitkäaikaissairaiden potilaiden kattava hoitosuunnitelma mahdollistaa suoraan osastolle kuljettamisen jolloin tarpeettomilta päivystyskäynneiltä vältytään.

  • Pedimetri

    Perinteisesti lapsipotilaat koetaan ensihoidossa haastavaksi potilasryhmäksi. Tilanteiden harvinaisuus, sekä esimerkiksi poikkeavat hoitovälineet sekä lääkeannokset tuovat lisähaastetta aikuispotilaisiin verrattuna. Itäisessä Suomessa on eri organisaatioiden välisessä yhteistyössä kehitetty Pedimetriä, joka toivottavasti tulevaisuudessa tuo lisäapua lapsipotilaiden tuomiin haasteisiin. Pedimetri on värikoodatusta mittanauhasta sekä opasvihkosta koostuva lapsen pituus-paino-suhteeseen perustuva apuväline. Pedimetriä kehitetään ensihoitaja YAMK-opinnäytetyönä Saimaan ammattikorkeakoulussa. Lisäksi pedimetrin kehitystyössä ovat vahvasti mukana Eksote ensihoito sekä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu.

  • Pientraumapäivystyksen kehittäminen ja vammapotilaiden hoidon yhdenmukaistaminen

    HUS Akuutti (Peijas) yhteistyössä: HUS TuPla, Hyvinkään Akuutti, Helsingin päivystykset ja terveyskeskus, Vantaan, Espoon ja Keravan terveyskeskukset

    Pientraumat (minor trauma) ovat suuri potilasryhmä päivystyksissä. Suuren volyymin takia nopea läpivirtaus ja toiminnan sujuvuus ovat sekä päivystyksen että potilaskokemuksen kannalta tärkeitä. Nopeustavoitteesta huolimatta hoidon laatu on turvattava. Tuentaa vaativien vammojen paikallisissa hoitokäytänteissä on ollut eroja. Tutkimusnäyttöön nojaten tiedetään että useissa tavallisissa vammoissa rutiinikontrolleja voidaan vähentää ja osassa vammoja keventää varausrajoituksia sekä lyhentää immobilisaatioaikaa. Osa kontrolleista soveltuu paremmin esimerkiksi fysioterapeutin kuin lääkärin vastuulle.

    Vammapotilaiden hoidon yhdenmukaistamista varten kerättiin työryhmään HYKS-alueen päivystysten ja terveyskeskusten pientraumapotilaiden hoitoon osallistuvia lääkäreitä, hoitajia fysioterapeutteja. Työryhmä kävi läpi tavallisimpia konservatiivisesti hoidettavia pientraumoja ja laati niihin uudet, yhteiset hoitosuositukset. Samalla vammojen liikeharjoittelu- ja muut potilasohjeet uusittiin. Hyödyttömäksi todettuja rutiinikontrolleja voitiin vähentää ja liike- ja varausrajoituksia keventää. Työnjakoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä voitiin selkeyttää. Työryhmä jatkaa työskentelyään alueellisena yhteistyöfoorumina.

    Peijaksen päivystyksessä kehitettiin pientraumapotilaiden hoitoa omana segmenttinään. Potilaiden hoidosta vastaa nyt lääkärin ja immobilisaatiohoitoon perehtyneen hoitajan muodostama työpari. Immobilisaatiohoidon osaamista on saatu parannettua ja laajennettua henkilökunnan systemaattisella kouluttamisella. Myös kirjaamisesta on laadittu ohjeet. Toiminnan vakioinnin myötä potilaiden hoidosta on tullut sujuvampaa ja laatua on voitu parantaa. Ammattiryhmien välinen yhteistyö on parantunut. Koulutusten myötä on syntynyt innostusta ammattitaidon kehittämiseen ja halua kehittää omaa työtä ja päivystyksen toimintaympäristöä edelleen.

    Jani Mononen, osastonlääkäri / HUS Akuutti, Peijaksen päivystys jani.mononen@hus.fi

  • Työvuorojen vastuualueet ja toimiva tiedotuskanava luovat mielekkyyttä työn hoitamiseen

    Satakunnan pelastuslaitos, Kanta-Porin paloasema

    Kanta-Porin asemalla on yhteensä neljä työvuoroa, jotka tekevät 24h vuoroja. Jokaiselle työvuorolle on annettu omat vastuualueensa. Vastuualueiden jakamisella pyritään vaikuttamaan työnkuormittavuuteen. Kun vastuualueet on jaettu, tietävät myös työntekijät tahon, johon ottaa yhteyttä ongelmatilanteiden sattuessa. Vastuualueita ovat muun muassa lääkkeet ja apteekkiasiat, varastotilaukset, lääkityslaitteet ja korjaukset, opiskelija-asiat tai ensihoidon koulutukset. Jokainen vuoro toteuttaa vastuualueensa tehtäviä ja ilmoittaa asioista tarvittaessa ensihoidon käyttöön räätälöidyssä sähköisessä tilannepäiväkirjassa. Tilannepäiväkirja toimii muun muassa tiedotusvälineenä. Jokaisessa työvuorossa on vastuuhenkilö, joka kirjaa työvuoron lopussa juoksevat ja tärkeät asiat päiväkirjaan. Kirjaukset mahdollistavat sen, ettei tieto häviä. Näin myös ne, ketkä tulevat pitkän vapaan jälkeen työvuoroon tietävät mihin kiinnittää huomiota tai mitkä asiat on jo hoidossa. Selkeät vastuualueet jakavat työnkuormittavuutta tasaisemmin työvuorojen kesken. Tämä vaikuttaa erityisesti työntekijöiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen, mutta samalla tuovat myös mielekkyyttä työn suorittamiseen itse vastuun kautta. Toimiva tiedonvälitys on tärkeä asia, niin työvälineiden, hoitajien kuin myös potilaiden vuoksi. Jokaisen vastuulla on ilmoittaa huomaamansa epäkohta kyseisen asian vastuualueen ryhmälle. Toimivat tavat ja välineet tuovat mielekkyyttä työn suorittamiseen.

    Ensihoitaja Salla Puolitaival, salla.puolitaival@satapelastus.fi
    Lääkintämestari Jukka Uusitalo, jukka.uusitalo@satapelastus.fi
    Palvelupäällikkö Vesa Hietava, vesa.hietava@satapelastus.fi

  • Erityistilanneyksikkö luo turvaa varautumiseen

    Pirkanmaan pelastuslaitos ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus, Tampere

    Pirkanmaan pelastuslaitos ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus ovat kehittäneet yhteistyössä osana ensihoidon ja pelastustoimen varautumista erityistilanneyksikön, joka aloitti toimintansa 15.1.2018. Erityistilanneyksikkö vastaa omalta osaltaan pelastustoimen ja ensihoidon tehtävälajeissa muun muassa potilaiden hoitoon ja sijoittamiseen liittyvään varautumiseen jo olemassa olevien valmiuksien lisänä. Yksikön varustuksessa on varauduttu muun muassa nopeaan hoito- ja suojapaikan saamiseen tilannepaikalle, monipotilastilanteen hoitovälineisiin, potilaiden hoitoon haastavissa sääolosuhteissa sekä ensihoidon henkilöstön suojautumiseen erityistilanteissa (CBRNE). Yksiköstä löytyy lisäksi myös näkösuojaeste, jolla voidaan taata hoitorauha hoitotilanteeseen osallistuville sekä tarjota potilaan yksityisyydelle parempi suoja. Yksikkö on valmiudessa 24/7 miehitettynä ensisijaisesti ensihoitajalla, jolle on annettu koulutusta erityistilanneyksikön toimintaan. Yksikön operatiivinen tunnus on E PI 081 ja asemapaikkana on Tampereen keskuspaloasema. Yksikön toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. Yksikkö on vasteissa automaattisesti ennalta määriteltyihin A-riskiluokan tehtäviin, lisäksi yksikkö on hälytettävissä tarpeen mukaan sekä päivystävän palomestarin että ensihoidon kenttäjohtajan toimesta. Varautumisella vastataan ensihoidon erityistilanteen haasteisiin, joissa tarvitaan nopeasti päivittäistä operatiivista kokonaisuutta laajempaa välineistöä tai tilaa. Yksikön suurin tehtävä onkin olla valmiudessa sellaista tilannetta tai tapahtumaa varten, jota kukaan ei toivoisi tapahtuvan.

    Matti Isotalo, matti.isotalo@tampere.fi
    Anssi Aunola, Ensihoitopalveluiden päällikkö, Anssi.aunola@pshp.fi

  • Työhyvinvointia yhdessä tekemällä ja kaveria jeesimällä

    Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Turku

    Henkilökunta pyrkii parantamaan työhyvinvointiaan yhteisvoimin. Työkaverin auttaminen ja työyhteisön hyväksi tekeminen lisää yhteisöllisyyttä ja sitä kautta myös työhyvinvointia. Näiden tekijöiden avulla myös potilaiden hoidon laatu pysyy korkeana. Keskusaseman henkilökunta pyrkii mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan autojen huollot yhdessä useamman yksikön henkilökunnan toimesta. Yhdessä tekemällä työt hoituvat tehokkaasti ja huolellisesti. Tämän seurauksena kaikille jää hyvä mieli ja aikaa myös palautumiselle. Työvuoronvaihdoissa uusi työvuoro huomioi aiemman työvuoron työkavereitaan lähtemällä ensihoitotehtävälle jo hieman ennen oman työvuoronsa alkua. Tämän seurauksena edellinen työvuoro ei joudu jäämään ylitöihin ja pääsee viettämään ansaittua vapaa-aikaansa. Kiireisellä ensihoitoasemalla nämä pienet, mutta merkittävät asiat korostuvat. Työkaverin auttaminen, joustaminen ja hyvä ”pelisilmä” parantavat kaikkien jaksamista ja työhyvinvointia. Tämän työyhteisön työhyvinvointia korostava innovaatio on yksinkertainen ja halpa tapa lisätä työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Toimintatapa on kopioitavissa myös muihin organisaatioihin. Sen onnistuminen edellyttää työyhteisön aktiivisuutta ja sitoutumista. Toimintatavan onnistumisessa korostuu työkaverin arvostaminen ja halua auttaa toisia työyhteisön jäseniä. Työnantaja kannustaa henkilökuntaa toimimaan näiden tapojen mukaisesti ja näin ollen osallistuu henkilökunnan työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen. Mikäli autat muita, myös toisille tulee halu auttaa sinua!

    Markku Himanen lääkintäesimies Varsinais-Suomen pelastuslaitos markku.himanen@turku.fi,
    Matias Arola Matias.arola@turku.fi

  • Toimenpideloki ensihoidon osaamisenhallinnan työkaluna

    Vasa Centralsjukhus, Vaasan keskussairaala, prehospitala vårdens resultatenhet, ensihoidon tulosyksikkö

    Ensihoidon sähköinen toimenpideloki mahdollistaa potilaskohtaamisten sekä toimenpiteiden ja suoritteiden reaaliaikaisen ja yksilökohtaisen kirjanpidon. Suoritteet voi kirjata miltä tahansa mobiililaitteelta tai tietokoneen kautta. Näin pystytään seuraamaan sekä organisaation taholta että ensihoitajatasolla kliinisten suoritteiden (esimerkiksi maskiventilaatio, reponointi, lääkehoito jne.) määrää ja esiintyvyyttä. Yksittäinen ensihoitaja saa raportin omasta lokistaan säännöllisesti, samoin organisaatiotaso pystyy tarkastelemaan suoritteita sekä kokonaisuutena että yksittäisen työntekijän tasolla ja suunnittelemaan esimerkiksi simulaatioharjoituksia tarpeiden mukaiseksi.

    Toimenpideloki on herättänyt laajasti kiinnostusta sekä päivystyksen että ensihoidon piirissä, ja sen käyttöönottoa suunnitellaan parhaillaan sairaalan sisäiseen toimintaan Vaasan keskussairaalassa. Viime vuonna yksikkömme aloitti tuotekehitystyön QReformin kanssa. Tavoitteena on luoda osaamisenhallintaohjelma, jossa toimenpideloki, käydyt koulutukset, perehdytysohjelma, hoitotason kirjallinen tentti sekä laiteosaaminen on nivotettuna yhteen. Tietojemme mukaan projekti on valtakunnallisella tasolla ainutlaatuinen laajuudeltaan.

    VSHP, Ensihoidon tulosyksikkö, VAASA
    Hannes Friberg, Ensihoidon Kenttäjohtaja, Hannes.Friberg@vshp.fi
    Vesa Aro, Ensihoidon Kenttäjohtaja, Vesa.aro@vshp.fi