Finnovaatiot

Finnovaatiot

Päivystyksen ja  ensihoidon innovaatioita Suomesta.

  • Viestintä kuuluu kaikille

    Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Hämeenlinna

    Koska asiantuntijaorganisaatioissa viisaus on varsinaisen työn tekijöillä, eikä esimiehen pöydän takana, ei perinteinen tiedottaminen ja ylhäältä käsin johtaminen toimi enää nykypäivänä. Kuten muuallakin, Kanta-Hämeen ensihoidossa haasteita tuo toiminnan hajautuminen koko maakunnan alueelle, useaan erilaiseen työvuoroon ja työaikamuotoon. Tällaisessa sirpaleisessa organisaatiossa sähköiset viestintäratkaisut helpottavat merkittävästi arkea.

    Kanta-Hämeen ensihoidon viestinnän kulmakiviksi ovat muodostuneet viimeisten parin vuoden aikana kaksi ohjelmistoa, Skype for business ja Slack. Skypen välityksellä käydään joka aamu koko ensihoitohenkilöstön kesken kuulumiskierros. Kokoonpano vaihtelee ja on esim. tehtävätilanteesta johtuen epävarma, jolloin kriittistä tiedottamista ei voi laskea aamupalaverin varaan. Keskeisintä tavassa onkin, että kaikki näkevät toisensa (sic! kamerat päälle) ja vaihdetaan päivittäiset kuulumiset. Usein palaverissa tulee ilmi jotain ajankohtaista, operatiivista tietoakin. Slack taas on pikaviestipalvelu, joka toimii selaimella ja mobiilisti. Slack on sosiaalisen median kaltainen ja sisältää kanavia, joita seuraamalla henkilöstö pysyy ajan tasalla, voi esittää kysymyksiä ja kommentoida vaivattomasti.

    Keskeisiä eroja sähköpostiin on kyky nopeaan dialogiin, sekä se, että ”vastaanottaja” päättää mitä aiheita seuraa, eikä lähettäjän tarvitse pohtia jakelulistoja. Pikaviestipalvelun ehdottomia etuja on matala kynnys keskusteluun, jolloin jokainen saa äänensä kuuluviin. Kysymykset ja niiden vastaukset ovat näkyvillä muillekin, jolloin tietoa jaetaan automaattisesti muiden työntekijöiden kesken. Myös ideat ja kehitysehdotukset saa esitettyä helposti. Keskeistä viestinnässä on helppous, matala kynnys ja jatkuvuus – kohdata päivittäin.

    Lasse Hakala, Ensihoitopäällikkö, lasse.hakala@pelastuslaitos.fi
    twitter: @hakalasse

  • Hätätilapotilas Hyvinkään sairaanhoitoalueella

    Hyvinkää Akuutti

    AKU-tiimi vastaanottaa hätätilapotilaan Hyvinkään sairaalan päivystyksessä. Ennakkoilmoitus annetaan Virvellä yhteisessä puheryhmässä ensihoidon ja sairaalan välillä. MerlotMedi-järjestelmän avulla ennakkotiedot ovat reaaliaikaisesti nähtävissä vastaanottavassa sairaalassa. Ennakkoilmoituksen jälkeen annetaansairaalan sisällä AKU-hälytys, jolloin voidaan etupainoitteisesti varautua hätätilapotilaan hoitoon. AKU-tiimissä on ennalta määrätyt tehtäväkuvat ja roolitus, johon tiimin jäsenet on koulutettu simulaatiotilanteilla. Ensihoidon ja päivystyksen tiivistynyt yhteistyö parantanut tiedonsiirtoa ja siten mahdollistanut nopean, tehokkaan ja oikea-aikaisen hoidon aloituksen. AKU-tiimin sisäinen työnjako roolituksineen vahvistaa jäsenten ennakoivaa valmistautumista ja selkeää työnjakoa hätätilanteissa, tiimityön tuki ja osaamisen yhdistämien vahvistaa potilas- ja työturvallisuutta. Säännölliset simulaatioharjoitukset tiimityönä lisäävät, tukevat ja ylläpitävät hätätilapotilaan hoitamisessa vaadittavaa ammattitaitoa.

    Kirsi Mikkonen, Osastoryhmän päällikkö, Hyvinkää Akuutti Kirsi.mikkonen@hus.fi

  • Riippuvuusosasto ja selviämisasema päivystyksen välittömässä läheisyydessä

    Iisalmi (Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä), Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

    Selviämisasema toimii riippuvuusosaston yhteydessä ja perusterveydenhuollon päivystyksen seinänaapurina, ja se tarjoaa hoitoa päihtyneille, täysi-ikäisille henkilöille kotikunnasta riippumatta. Selviämisasema toimii matalan kynnyksen periaatteella eli on lähetteetöntä toimintaa ja hoitoon pääsee päihtymystasosta riippumatta. Hoitoon hakeudutaan usein itse, mutta potilaita saapuu myös päivystyksen kautta sekä omaisten, ambulanssin tai poliisin tuomana. Asiakasmäärät ovat olleet tasolla 350–420 käyntiä/vuosi.

    Selviämisasema toimii hoitajavetoisesti, eli hoitajapari ottaa vastaan potilaan, tekee tulohaastattelun ja seuraa potilaan vointia säännöllisesti (vähintään 2 tunnin välein RR, p, SpO2, GCS, hengitystaajuus). Lisäksi tulo- ja lähtövaiheessa sekä tarpeen mukaan otetaan verensokeri, lämpö, katsotaan pupillit). Pääsääntöisesti potilasta ei lääkitä tämän ollessa selviämisasemalla (Poikkeuksena tarvittaessa esim. iv-nesteytykset ja yhden promillen kohdalla aloitettava karbamatsepiini). Suurin osa potilaista (n. 90 %) ei tapaa lainkaan lääkäriä selviämisasemalla ollessaan. Hoitajilla on kuitenkin jatkuva lääkärin konsultaatiomahdollisuus.

    Selviämisasemahoidon aikana kartoitetaan potilaan fyysisen voinnin lisäksi myös psyykkistä vointia, mm. mielialaa ja itsetuhoisuutta. Strukturoidussa seurantakaavakkeessa selvitetään kävijältä lisäksi mm. onko tällä alaikäisiä lapsia, ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. Uusimpana kaavakkeeseen on otettu ajokortin selvittäminen, ja tarvittaessa esim. varataan avohoitoon aika lääkärille ajokyvyn selvittelyä varten. Potilaille pidetään selviämisasemakäynnin aikana motivoiva haastattelu ja heille kerrotaan hoitovaihtoehdoista. Tällaiseen ei päivystyksessä usein ole aikaa eikä mahdollisuutta.

    Erillinen selviämisasema mahdollistaa sen, että päihtyneitä potilaita ei tarvitse juurikaan hoitaa päivystyksen tiloissa, päivystys rauhoittuu ja resurssit voidaan käyttää päivystyspotilaiden hoitoon. Esimerkiksi päihtyneiden kommootioseurannat tapahtuvat selviämisasemalla. Potilaista noin 40 % siirtyy katkaisuhoitoon riippuvuusosastolle, jossa heitä hoitaa sama henkilökunta kuin selviämisasemalla. Katkaisuhoitoon on mahdollista siirtyä, kun puhaltaa  0,5 promillea. Ylä-Savon SOTEn jäsenkuntalaiset (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä, yht. noin 40 000 asukasta) pääsevät katkaisuhoitoon ilman erillistä lähetettä. Sama henkilökunta työskentelee niin selviämisasemalla kuin riippuvuusosastolla, joten hoitajien osaaminen on laaja-alaista ja heidän somatiikan osaamisensa taso säilyy. Sama hoitaja parhaimmillaan ottaa potilaan vastaan selviämisasemalla ja toimii katkaisuhoidon ajan omana hoitajana. Osa potilaista tulee hyvinkin tutuksi henkilökunnalle. Tämä mahdollistaa ennakoinnin esim. Diapam-kyllästysten aloitusten tai kouristelun ennaltaehkäisyn suhteen

    Teijamari Laasonen-Balk, ylilääkäri, teijamari.laasonen-balk@ylasavonsote.fi
    Pia Kumpulainen, riippuvuusosaston varaesimies, pia.kumpulainen@ylasavonsote.fi
    Paula Jormanainen, riippuvuusosaston esimies, paula.jormanainen@ylasavonsote.fi

  • Mobiilisovelluksen käyttö vitaalien kirjaamisessa

    KSSHP, Päivystys, Jyväskylä 

    Otimme Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksessä keväällä 2018 käyttöön päivystyspoliklinikan triagessa Medanets™ -sovelluksen, jonka avulla ensiarviohoitajan tekemät vitaaliarvojen mittaustulokset saadaan siirtymään langattomasti sairauskertomuksen (Effica) kuumekurvalle. Tällä hetkellä käytössä on erillinen, pienikokoinen päätelaite, mutta sovellusta voi käyttää myös puhelimella. Medanets-sovelluksen käyttö laajenee syksyn aikana myös päivystyspoliklinikan hoitoryhmiin, jolloin monitorissa olevien potilaiden mittausarvot saadaan siirtymään langattomasti ilman erillistä kirjausta kuumekurvalle.

    Samalla otimme käyttöön NEWS-pisteiden automaattisen laskennan hälytysrajoineen. Potilaan sisäänkirjaus päivystykseen on sujuvoitunut huomattavasti, koska enää ei tarvita erillistä käyntiä sihteerin luona kuin poikkeustapauksissa. Kuumekurvan käyttöönotto ja vitaaliarvojen automaattinen siirtyminen on nopeuttanut potilaan vastaanottamista ja parantanut kirjausten tarkkuutta. Sovelluksen käytön laajentaminen lisää potilasturvallisuutta, helpottaa potilaiden seurantaa ja parantaa kirjausten laatua, mistä on näyttöä sairaalan päivystys- ja muilta vuodeosastoilta.

    Johanna Tuukkanen Ylilääkäri, KSSHP Päivystys johanna.tuukkanen@ksshp.fi 
    Arsi Immonen, LVM, KSSHP Päivystys, arsi.immonen@ksshp.fi

  • Maakunnallinen Triage ja YLE-päivystyksen ajanvaraus

    Kainuun keskussairaala, päivystyspoliklinikka, Kajaani

    Päivystyksellistä mutta ei välitöntä hoitoa vaativien potilaiden joukko on suuri. Maakunnallinen triage-työkalu ja YLE-päivystyksen ajanvaraus mahdollistaa sen, että yhdenmukaisin kriteerein n 50% kaikista päivystykseen tulevista potilaista on ohjattavissa hallitusti ennalta varatulle ajalle. Muutoksen myötä YLE-aulan kaaos on poissa ja työn kuormittavuus  tasoittunut. Ajanvarauksen myötä YLE-päivystykseen kohdistuva julkinen moittiminen odottelusta ym. on loppunut täysin. Vastaavasti tukipalveluiden kuormitus tasoittuu minkä myötä sivutuotteena ESH toiminta sujuvoituu.

    Ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari olli-pekka.koukkari@kainuu.fi
    Osastonhoitaja Heli Elfving heli.elfving@kainuu.fi

  • Asiakas edellä -projekti

    Akuutti 24, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Lahti

    Asiakas edellä –projektin tavoitteena on tehdä työtä tiimissä yhdessä lyhentäen odotus- ja läpimenoaikoja parantaen samalla asiakastyytyväisyyttä, potilasturvallisuutta ja henkilökunnan työhyvinvointia. Samalla projekti vahvistaa osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä sekä luo vahvan ja kannustavan oppimisilmapiirin kaikille ammattiryhmille. Toimintamallin muutos on lähtenyt liikkeelle konservatiivisesta hoitoprosessista, jossa on poistettu aiempi lääkärijaottelun (SIS/NEU/AKU). Tilalle on tullut hoitotiimit ja tiimivastaavat. Tiimivastaava lääkäri tutkii nopeasti hoitotiimiin tulevan potilaan, määrittää tarvittavat kokeet ja tutkimukset ja aloittaa hoidon. Tiimin muut lääkärit tutkivat potilaat triage-luokituksen mukaisessa tulojärjestyksessä kuitenkin niin, että tiimivastaava huolehtii lääkärin ammattitaidon riittävyydestä tutkia ja hoitaa potilasta. Tiimivastaavalla on 4-5 tiimilääkäriä.

    Muutoksen myötä konservatiivisessa hoitoprosessissa akuuttilääketieteen, sisätautien ja neurologian erikoistuvat lääkärit hoitavat sekä hätätila- että kiireettömämpää hoitoa tarvitsevia potilaita osaamistasonsa mukaisesti. Tiimivastaava hoitaja työskentelee tiimivastaavan lääkärin työparina ja määrittelee potilaalle oman vastuuhoitajan osaamistason mukaisesti. Vastuuhoitajan tukena on työpari sekä tiimivastaavahoitaja kokeneena kollegana. Asiakkaan ensitapaaminen lääkärin kanssa on nopeutunut yli 30 min ja lääkärit tekevät lopulliset hoitoratkaisut myös aiempaa nopeammin. Asiakaspalaute on ollut positiivista.

    Päivystyksen työtavat muuttuvat professiokeskeisestä mallista moniammatilliseen tiimityömalliin, jolloin ammatillinen kasvu kaikilla ammattiryhmillä mahdollistuu. Potilaille pystytään myös tarjoamaan paras mahdollinen osaaja hoitavaksi lääkäriksi, kun tiimivastaava lääkäri tuntee tiiminsä lääkäreiden osaamisen ja pystyy näin ollen kohdistamaan potilaat lääkärille, joka osaa hoitaa potilaan parhaiten. Akuuttilääketieteen (ja myös muiden alojen) erikoistuvat lääkärit saavat oppia kokeneemmilta kollegoilta ja vastuuta erilaisista potilaista tiimimallin myötä. Hoitohenkilöstöllä on samoin kokenut tiimivastaava, joka jakaa tulevat potilaat hoitoryhmälle osaamistason mukaisesti ja on itse tukemassa tiimin jäseniä kaikissa tilanteissa. Lääkärien palaute on ollut ehdottoman positiivista ja he suosittelevat tätä työmallia myös kollegoilleen.

    Liisa Kokkonen Tulosyksikköpäällikkö, ensihoito- ja päivystyskeskus Akuutti24 liisa.kokkonen@phhyky.fi
    Harri Pikkarainen, akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoito- ja päivystyskeskus Akuutti24 harri.pikkarainen@phhyky.fi

  • Defusing

    MedGroup Ensihoitopalvelu Oy, Laitila

    Ammattilaisten työssään kohtaamien traumaattisten tilanteiden purkuun kehitettyä ryhmäkeskustelua kutsutaan defusing-purkukeskusteluksi. Se on välittömästi traumaattisen tapahtuman jälkeen suoritettava työkykyä palauttava ja tilanteen normalisointiin tähtäävä lyhyehkö keskustelu. Tavoitteena on saada kaikille tapahtumassa mukana olleille samanlainen tieto tapahtumasta. Tämä vahvistaa vertaiskokemusta, ja keskustelijat voivat löytää samankaltaisuutta kokemuksistaan. Keskustelussa arvioidaan myös jälkipuinnin tarvetta ja lopuksi annetaan jatko-ohjeistus.

    Med Group on kouluttanut valtakunnallisesti yli 50 defusing-ohjaajaa ensihoidon työntekijöiden tarpeisiin. Med Groupin defusing-ohjaajat ovat pääsääntöisesti esimiehiä sekä vastaavia, jolloin jokaisessa työvuorossa löytyy vähintään yksi koulutettu defusing-ohjaaja, joka kykenee organisoimaan tarvittavan avun sitä tarvitseville työntekijöille. Vastaavat pyrkivät oman työvuoronsa ohessa huomioimaan alueensa tapahtumia ja tarjoavat apua aktiivisesti itse, mutta työntekijöillä on aina myös mahdollista pyytää itse jälkipuintia. Vastaavalla on lisäksi mahdollisuus järjestää traumaattisen tapahtuman kohdanneen yksikön työntekijöille korvaavat työntekijät välittömästi tapahtuman jälkeen ja täten organisoida välitön defusing.

    Panostamalla defusing-ohjaajakoulutukseen merkittävissä määrin Med Group on turvannut työntekijöidensä työssäjaksamisen edellytyksiä. Purkamalla traumaattisia työtehtäviä välittömästi huolehditaan työssäjaksamisesta myös pitkäjänteisesti, jottei henkistä kuormalastia pääsisi kertymään salakavalasti vuosien myötä. Matalalla kynnyksellä järjestettävät purkukeskustelut edesauttavat työntekijöiden jaksamista ja tuovat avun jokaisen saataville.

    Defusing-toiminnasta vastaava Heidi Mannila heidi.mannila@medgroup.fi

  • Päivystävä Kordinaattori

    Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE), Akuutti tulosyksikkö, päivystys, Lappeenranta

    Päivystävä Koordinaattori EKSOTE:ssa kokenut, erilliskoulutettu päivystyksen sairaanhoitaja tarjoaa puhelimitse apua ja päätöksentekotukea kaikille sairaalan ulkopuolella työskenteleville hoitotyön ammattilaisille.Yhteydenotto voi tulla kotihoidolta, ensihoidolta, palveluasumisen yksiköltä, vuodeosastolta tai muulta Eksoten ammattilaiselta. Koordinaattori ohjaa puhelimessa konsultoijaa arvioimaan potilaan tilan NEWS-mallin mukaisesti. Tarpeen kartoituksen jälkeen koordinaattori ohjaa asiakkaan luokse tarkoituksen mukaisimman toimijan tai antaa tarvittavat jatko-ohjeet puhelimitse.

    Koordinaattori voi tarvittaessa käyttää päivystyksen lääkäreitä konsultaatioapuna ja päätöksenteon tukena ja kokonaisvaltaisesti pyritään toimimaan siten, että asiakas saisi oikean ja tarkoituksenmukaisimman avun koko Etelä-Karjalan alueelle vuorokaudenajasta riippumatta. Koordinaattori toimii kiinteässä yhteistyössä ensihoidon kenttäjohtajan (EKL4) kanssa tilanteiden koskiessa ensihoidon resursseja. Koordinaattorin käyttöönoton seurauksena sairaalan ulkopuoliset toimijat saavat tarkoituksenmukaisimman konsultaation lähes välittömästi ja potilaat ohjautuvat oikeanlaiseen hoitoon, oikeaan aikaan ja samalla välttyvät tarpeettomilta päivystyskäynneiltä.

    Heidi Hanski heidi.hanski@eksote.fi

  • Työaikamallin muuttaminen

    Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE), Akuutti tulosyksikkö, Ensihoito, Lappeenranta

    EKSOTE:n ensihoidossa siirryttiin keväällä 24h työvuoroista 12h työvuoroihin. Työaikamallin muutos on mahdollistanut sen, että ensihoitajille voidaan järjestää työnantajan tarjoamaa koulutusta viisi kertaa vuodessa (kerran 10 viikon aikana). Koulutukset pyörivät säännöllisesti joka viikko siten, että kerralla koulutettavana on n. 10-15 ensihoitajaa. Kouluttajina toimivat ensihoidon kenttäjohtajat ja ensihoitolääkärit. Koulutuksissa pääpaino on käytännön harjoittelulla skill station-tyyppisesti sekä simulaatioina.

    Säännöllinen kouluttaminen auttaa ylläpitämään harvoin tarvittuja taitoja ja sen avulla päästään tehokkaammin ajamaan sisään uusia toimintamalleja koko henkilöstölle. Yhteisillä toimintamalleilla saadaan potilaiden hoitamisesta tasalaatuisempaa ja käytännöt yhteneväisiksi koko EKSOTEn ensihoidossa. Yhteiset koulutustilaisuudet vahvistavat yhteishenkeä ensihoitajien, ensihoidon kenttäjohtajien ja ensihoitolääkäreiden välillä.

    Kenttäjohtaja Anu Venesoja, anu.venesoja@eksote.fi
    Toimintayksikön esimies Timo Tanninen, timo.tanninen@eksote.fi
    Toimintayksikön esimies Kati Saarikivi, kati.saarikivi@eksote.fi

  • Pientraumapäivystyksen kehittäminen ja vammapotilaiden hoidon yhdenmukaistaminen

    HUS Akuutti (Peijas) yhteistyössä: HUS TuPla, Hyvinkään Akuutti, Helsingin päivystykset ja terveyskeskus, Vantaan, Espoon ja Keravan terveyskeskukset

    Pientraumat (minor trauma) ovat suuri potilasryhmä päivystyksissä. Suuren volyymin takia nopea läpivirtaus ja toiminnan sujuvuus ovat sekä päivystyksen että potilaskokemuksen kannalta tärkeitä. Nopeustavoitteesta huolimatta hoidon laatu on turvattava. Tuentaa vaativien vammojen paikallisissa hoitokäytänteissä on ollut eroja. Tutkimusnäyttöön nojaten tiedetään että useissa tavallisissa vammoissa rutiinikontrolleja voidaan vähentää ja osassa vammoja keventää varausrajoituksia sekä lyhentää immobilisaatioaikaa. Osa kontrolleista soveltuu paremmin esimerkiksi fysioterapeutin kuin lääkärin vastuulle.

    Vammapotilaiden hoidon yhdenmukaistamista varten kerättiin työryhmään HYKS-alueen päivystysten ja terveyskeskusten pientraumapotilaiden hoitoon osallistuvia lääkäreitä, hoitajia fysioterapeutteja. Työryhmä kävi läpi tavallisimpia konservatiivisesti hoidettavia pientraumoja ja laati niihin uudet, yhteiset hoitosuositukset. Samalla vammojen liikeharjoittelu- ja muut potilasohjeet uusittiin. Hyödyttömäksi todettuja rutiinikontrolleja voitiin vähentää ja liike- ja varausrajoituksia keventää. Työnjakoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä voitiin selkeyttää. Työryhmä jatkaa työskentelyään alueellisena yhteistyöfoorumina.

    Peijaksen päivystyksessä kehitettiin pientraumapotilaiden hoitoa omana segmenttinään. Potilaiden hoidosta vastaa nyt lääkärin ja immobilisaatiohoitoon perehtyneen hoitajan muodostama työpari. Immobilisaatiohoidon osaamista on saatu parannettua ja laajennettua henkilökunnan systemaattisella kouluttamisella. Myös kirjaamisesta on laadittu ohjeet. Toiminnan vakioinnin myötä potilaiden hoidosta on tullut sujuvampaa ja laatua on voitu parantaa. Ammattiryhmien välinen yhteistyö on parantunut. Koulutusten myötä on syntynyt innostusta ammattitaidon kehittämiseen ja halua kehittää omaa työtä ja päivystyksen toimintaympäristöä edelleen.

    Jani Mononen, osastonlääkäri / HUS Akuutti, Peijaksen päivystys jani.mononen@hus.fi

  • Toimenpideloki ensihoidon osaamisenhallinnan työkaluna

    Vasa Centralsjukhus, Vaasan keskussairaala, prehospitala vårdens resultatenhet, ensihoidon tulosyksikkö

    Ensihoidon sähköinen toimenpideloki mahdollistaa potilaskohtaamisten sekä toimenpiteiden ja suoritteiden reaaliaikaisen ja yksilökohtaisen kirjanpidon. Suoritteet voi kirjata miltä tahansa mobiililaitteelta tai tietokoneen kautta. Näin pystytään seuraamaan sekä organisaation taholta että ensihoitajatasolla kliinisten suoritteiden (esimerkiksi maskiventilaatio, reponointi, lääkehoito jne.) määrää ja esiintyvyyttä. Yksittäinen ensihoitaja saa raportin omasta lokistaan säännöllisesti, samoin organisaatiotaso pystyy tarkastelemaan suoritteita sekä kokonaisuutena että yksittäisen työntekijän tasolla ja suunnittelemaan esimerkiksi simulaatioharjoituksia tarpeiden mukaiseksi.

    Toimenpideloki on herättänyt laajasti kiinnostusta sekä päivystyksen että ensihoidon piirissä, ja sen käyttöönottoa suunnitellaan parhaillaan sairaalan sisäiseen toimintaan Vaasan keskussairaalassa. Viime vuonna yksikkömme aloitti tuotekehitystyön QReformin kanssa. Tavoitteena on luoda osaamisenhallintaohjelma, jossa toimenpideloki, käydyt koulutukset, perehdytysohjelma, hoitotason kirjallinen tentti sekä laiteosaaminen on nivotettuna yhteen. Tietojemme mukaan projekti on valtakunnallisella tasolla ainutlaatuinen laajuudeltaan.

    VSHP, Ensihoidon tulosyksikkö, VAASA
    Hannes Friberg, Ensihoidon Kenttäjohtaja, Hannes.Friberg@vshp.fi
    Vesa Aro, Ensihoidon Kenttäjohtaja, Vesa.aro@vshp.fi