Blogi

Työkaveria ei jätetä

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi sanojen ja tekojen voimaa? Tarkoitan voimaa, jolla aikaansaa pieniä ihmeitä. Sanotaan, että ei kissakaan kiitoksella elä. Lauseessa on toinen puoli totta, mutta yllättävän pitkälle kiitoksella voi elää ainakin työyhteisössä.

Hyväntahtoinen ja kannustava suhtautuminen yövuoron väsymyksen ja työpaineen puristuksessa kysyy tahtoa ja koettelee ammatillisuuden rajoja. Aina ei edes ole kyse yötyön rasittavuudesta. Se voi olla kumuloitunutta pitkältä ajalta purskahtaakseen ulos silloin, kun heikoin hetki saapuu, eikä vuorokauden ajalla ole merkitystä. Tuolla hetkellä voi olla kauaskantoiset vaikutukset.

Keskeisiä ihmisen toiminnan ohjaajia ovat motivaatio ja asenne. Motivaatio ohjaa asennetta ja päinvastoin. Asenne työhön ja ympärillä oleviin ihmisiin säteilee kaikkialle työyhteisössä niin hyvässä kuin pahassa. Se vaikuttaa myös siihen millaisen kuvan näet katsoessasi vessan peiliin.

Paitsi, että autamme potilasta ja välitämme hänestä, meidän työtä tekevien tulee välittää myös toisistamme. Pitää huolta myös väsyneestä. Välttämisellä tässä tapauksessa ymmärrän tarkoitettavan hyvää käytöstä työssä, ymmärrystä niin omasta kuin toisenkin roolista työyhteisössä.

Ammattimaista työotetta, auttamishalua, myönteistä asennetta ja kykyä toimia työyhteisössä rakentavalla tavalla esimiestä ja työtovereita tukien.

Hoidon tarpeen arvioimisessa molempien, hoitajan ja lääkärin roolit ovat ammatillisesti yhtä tärkeitä. Usein juuri alku- ja akuuttivaiheen hetket ovat hoidon onnistumisen takeena. Saada viesti perille oikealla tavalla yhteisymmärryksessä, jossa taito kysyä ja vastata asiallisesti ovat avainasemassa potilaan tilanteen hyväksi. Moniammatillisuus on voimaa, ei varavoimaa.

Ymmärrys siitä, että pelaamme samaa peliä, jossa on saatava pallo samaan maaliin paidan väristä riippumatta. Perinteinen terveydenhuollon hierarkinen rakenne ei saa olla esteenä. Kun sanotaan asiasta, ei voi olla väliä sillä kuka sen sanoo, vaan sillä miten se sanotaan.

Mitä me yhdessä voisimme asialle tehdä? Kuinka ratkoa asiaa ja välttää tulehduspesäkkeiden leviämistä?

Yksittäiset pahan olon tunteet eivät ole päällimmäinen ongelma. Kyseessä yleensä on pitkältä ajalta kumuloituneesta väsymyksestä ja henkisestä jaksamisesta. Vaikka ympäristö tunnistaa väsyneen työntekijän, siihen ei kuitenkaan uskalleta puuttua. Asia on vaikea ottaa puheeksi, mutta sen jälkeen asiasta puhuminen on yllättävän helppoa. Uupunut kokee helpotusta saadessaan puhua. Työkaverit kokevat helpotusta jännitteiden lauetessa.

Meillä ei ole varaa jättää työkaveria. Meidän on löydettävä keinot tuoda väsynyt valoon, uskallus ottaa asia esille. Jokainen on vastuussa omasta käyttäytymisestään. Oma asenne ratkaisee. Esimies on avainasemassa työyhteisöstä kantautuvien viestien tulkinnassa. Hänellä on oltava uskallus puuttua huonoon käytökseen, keskustella ja ohjata mahdollisten taustasyiden perusteella henkilö eteenpäin. Useasti on ehtinyt jo tapahtua jotakin, joka pysäyttää. Apua saa esimerkiksi työnohjauksesta.

Elämme vahvassa pärjäämisen ja menestymisen kulttuurissa. Harmittavan usein väsyminen liitetään epäonnistumiseen, jota se ei ole. Täydellisyyden tavoittelu estää onnistumasta, jota kautta virheitä pelätään ja josta syystä syntyy virheitä. Paineiden myötä kehästä ei pääse irti.

Työpaikan ilmoitustauluilla kerrotaan työsuojeluun liittyvistä asioista isoin kyltein. Kerrotaan mihin ja milloin voi ongelman tullessa ottaa yhteyttä. Ehdotan, että sinne lisätään ohjeet mihin ja kehen

voi ottaa yhteyttä uupumuksen ja pahan mielen purkamiseksi. Tehdä jokapäiväisen jaksamisen huolehtimisesta näkyvää ja sikäli arkipäiväistä, että se madaltaa kynnystä hakea ratkaisua.

Annetaan yksilölle mahdollisuus avautua ilman, että sen tarvitsee tapahtua jonkin ikävän tapahtuman päätteeksi. Tai työkavereiden herätyksen johdosta.

Kaikki tietävät akuutihoidon raskaat askelmat. Usein se tarjoaa myös onnistumisia, jotka auttavat jaksamaan. Kollegiaalisuus, huomavaisuus ja tilannetaju sekä kuuntelutaito lisättynä toisen arvostukseen ja kunnioitukseen ammatista riippumatta tuovat tulosta.

Aihe on nousemassa tapetille. Erilaiset jaksamista käsittelevät työpajat koulutuspäivien yhteydessä ovat tervetulleita. Peruskoulutuksessa pitää saada tilaa ja aikaa käsitellä työssä jaksamista.

Turussa ensihoidossa on laitettu kokeiluun systemaattinen positiivisen palautteen antaminen. Tässä mallissa kuka tahansa työntekijä voi anta positiivisen palautteen jonkun työntekijän hyvästä suoriutumisesta. Se voi koskea mitä tahansa positiivista tapahtumaa työssä. Malli on lähtöisin Englannista. Yksinkertainen ja loistelias idea, jonka toivotaan kokeilun jälkeen leviävän ympäri Suomea. Me akuutihoidossa voimme olla esimerkkinä työssä jaksamisen mallioppilaina. Tästä me kuulemme lisää ajan edetessä.

Työkentän viheriöllä voi kaatua ja loukata itsensä. Voit tarvita huoltoa, ja olet tärkeä palanen joukkueessa. Työkaveria ei jätetä.